Poniretki

03.08.2017

- HELSINKI - PORVOO - LOVIISA - KOTKA -

Avaan aluksi vähän matkan tarkotusta. Täähän oli siis pyöräretki Tunturi poneilla, jonka heitin mun isosiskon Merin kanssa tällä viikolla. Haluttiin pyöräillä rennolla meiningillä ja cooleilla pyörillä kiva kesäretki. Aletiin suunnittelemaan jollain tasolla tätä jo talvella ja sit vähän paremmin paria viikkoa aiemmin ajateltua lähtöpäivää.

= helsinki - porvoo = la - su =

Lauantaina startattiin meidän retki. Heräiltiin kympin aikoihin, syötiin hyvä aamupala, pakkailtiin kamat siskon tekemiin pyörälaukkuihin ja kahen aikoihin oltiin valmiita lähtemään kohti metroa.

Metrolla mentiin Puotilaan, josta oli helpompi lähtee ettei tarvinnu heti keskustassa polkea. GoogleMapsiin suunnaks Porvoo ja ei muutaku polkemaan. Sää oli tosi kiva. Pieni utupilvi koko taivaan yllä mut ei satanu, jota säätiedotusten mukaan pelättiin.

Pari taukoa pidettiin ja syötiin vähän et saatiin taas energiaa jatkaa matkaa. Seiskan aikaan Porvoo jo häämötti ja ekana etittiin paikka, jonne mentiin syömään. Subista päädyttiin leivät hakemaan ja sittarista ilta- ja aamupalaa.

Hetki istuskeltiin ihastelemassa aurinkoista Porvoota ja lähettiin metsästämään  Kokonniemen leirintää. Laitettiin teltta pystyyn, käytiin kuumassa suihkussa, syötiin ja venyteltiin ja sit oliki jo aika mennä nukkumaan.

Mä nukuin suht sikeesti koko yön ja ei hirveen kylmäkää tullu. Sit kerättiin kamat ja köytettiin taas ne pyöriin kiinni, jätettiin leirintämesta taakse ja suunnattin Porvoon heseen syömään tortillat.

= porvoo - loviisa = su - ma =

Matka kohti Loviisaa sai alkaa. Aurinko paisto ja lämpöö oli suunnilleen joku parikyt astetta.

Reitti alko pikitien vartta pitkin. Pian päästiin polkemaan ihania hiekkateitä, mut ylämäet siel oli superjyrkkiä ja välil oli vaan pakko taluttaa pyörät ylös. Saatiin kyl laskee huimia alamäkiäkin, mut piti olla varovainen ku pyörä käyttäyty ihan eri tavalla ku tavaraa oli tarakat täynnä.

Kuninkaantien Abc:llä vessa ja mehujädestoppi. Se oli about puolessa välissä matkaa.

Puol seiskan hoodeilla Loviisa alko häämöttää ja sieltä otettiin airBNB:n kautta majotus, joka oli yli-ihana Pikkupunkka!

Käytiin pikaseen suihkussa ja vähä laittauduttiin. Sit lähettiin ostaa aamupalaa ja syömään. Ruuan jälkeen käppäiltiin pitkin Loviisan katuja ja poikettiin myös satamassa. Loviisan vanhat talot oli kyl söpöjä.

Maanantaille oltiin luvattu kauheeta ukkosmyrskyä mut se oli onneks joko menny jo ohi tai ei osunu meidän kohalle ja päästiin 12 maissa jatkamaan matkaa. Sitä ennen kuitenki syötiin hyvä aamupala eikä tarvinnu käydä syömässä ennen lähtöä Kotkaan.

= loviisa - kotka = ma - ti =

Pilvisin matka oli tää väli, mut silti oli tosi lämmin ja varsinki polkiessa tulee vielä kuumempi. 

ABC Majakassa pidettiin vähän pidempi tauko ja syötiin siel eväitä. Noin puolet oli vielä jäljellä.

Kotkaan saavuttiin neljän aikaan ja sieltä ekana etittiin ostari et päästiin vessaan. Samassa paikassa käytiin myös syömässä ja hetki istuskeltiin auringonpaisteessa puiston penkillä. 

Käytiin kiertämässä myös Sapokan vesipuisto, jonka vesiputous oli jotenki tosi rauhottava ja sen ääni rentoutti. Siitä jatkettiin ruokakaupan kautta kohti Santalahden leirintää, jonne oli noin 6 kilsan matka keskustasta.

Taas laitettiin teltta pystyyn ja tsekattiin huoltorakennukset. Käveltiin hetki merenrannalla ja suunnattiin suihkuun.

Iltapala nassuun ja nukkumaan. Yö oli tosi lämmin ja sen takia en saanu hirveen hyvin unta, vaan se oli melko katkonaista. Aamulla kuitenkin mentiin aamusaunaan, joka kuuluu leirinnän hintaan. Käytiin myös meressä uimassa.

Päätettiin et Kotka on meidän vika pyöräilyetappi joten otettiin rennosti ennen ku pakattiin ja lähettiin keskustaan syömään. 

Juna-asemalle löydettiin tiemme, jossa hetki odotettiin taajamajunan saapumista. Sehän oliki sit ongelmallista nostaa yksin tommonen pyörä ,missä on perässä mahottomat pakaasit, melkein metriset portaat ylös. Meidän pyörät ei nimittäin pysyny pystyssä jalustalla tolla painolla, joten ei voitu auttaa toinen toisiamme.

Onneks vähän vanhempi nainen kera kävelykepin näki meidän ähellyksen ja tuli auttamaan! Suuri kiitos hänelle.

Nukahettiin junaan ja Kouvolassa piti jäädä pois. Onneks se oli päätepysäkki mut silti unenpöpperössä Meri herätti mut ja juostiin kaameella kiireellä irottamaan meidän pyöriä telineestä ja yritettiin saada ne pois junasta.

Sama nainen riens apuun ja saatiin meitsin pyörä alas. Sit huomasin et mun puhelin taia jäädä junan penkille, mut konnarit oli onneks huomannu sen ja toi sen mulle samalla auttaen siskon pyörän pois junasta.

Kouvolan asemalla tunnin verran odotettiin junaa ja sit hypättiin kohti Helsinkiä.

Matka suju tosi hyvin! Sää oli meille niiiiiin suotuisa mikä on melkoinen ihme tänä kesänä! Ihmeen hyvin jaksettiin polkea vaikka ei mitään himourheilijoita olla eikä ikinä olla poljettu päivässä päälle 50 kilsaa ja yhteensä matkaa kerty about 160 kilsaa.  

Välillä reisiä hapotti ylämäet mut niistki selvis aina kunnialla. Väsymys ilmeni ehkä hepulilla mutta seki teki reissusta viel hauskemman!

Jos ikinä mietit jotai mitä haluisit tehä ni tee! Mikään ei oo mahottomuus jos oikeesti jotain vaa haluu ja sit laskee resurssei jos täytyy. Joustavuudella ja rennolla meiningillä hyvä tulee!

#ponijengi#mylittleponi#ponigängäng

/Säde/