Day 21 AND 22 AND 23
WEDNESDAY
Pyöränlukko pysy edelleen kiinni mutta saatiin Sandrolta kyyti töihin. Siellä ei ollu kovin kummonen päivä. Katkarapuja, leipätikkuja, pastaa ja tomaatin kuutiointia.
Rafa(el) taas heitti meidät takasin.
Iltapäivällä tavattiin Maria (kv-vastaava) ja päätettiin et likat lähtee Roomaan. Päräytettiin sit heti juna-asemalle ja ostetiin meno-paluuliput 28.-29.11 ja Maria varasi meille hotellinkin samalla siemauksella.
Siitä jäätin keskustaan pyöriskelemään ja ihmettelemään maailman menoa.
THURSDAY
Jeee sain uuden, 'uuden', pyörän. Penkki oli 5 senttiä alemmalla kuin edellisessä, joten polvet tosiaan hipo jo korvia. Ei siinä auttanu muutaku puskea ittensä polkemaan että kerkiää töihin.
Työpäivä oli keskiviikon kanssa melko samanlainen.
Illemmalla mentiin lähimarkettiin testaaman josko nyt saatais semmonen tyhmä pehmolelu sieltä automaatista, mut ei napannu vieläkää. Ostettiin lohturuuaks vanukkaat.
FRIDAY
Tää päivä oli aamusta sadepäivä, joten autokyyti saatiin taas työpaikalle.
Siellä odotti astetta isompi lasti taas vaihteeksi kuorittavia katkiksia.
Niiden suolistuksen aikana mä leikkasin kalmareita ja jauhotin katkarapuja, kalmareitten päitä ja niitten pilkottuja vartalonpalasia myöhempää friiteerausta varten.
Sit ruuan jälkeen päästiin kuorimaan violetteja ja normiperunoita sipsejä varten. Mandoliinilla keltaset perunat sileiks ja sit huuhdeltiin ne miljoona kertaa et kaikki tärkkelys varmasti katoaa.
Ne heitettiin vähissä erissä rasvakeittimeen ja niitä huljuteltiin, et ne ei tartu toisiinsa. Sit annettiin hetken kuivahtaa ja lopuks lisättiin suola. Nähtiin siis koko sipsinvalmistusprosessi. Oli hyviä, koska millon sipsit ois sipsihirmun mielestä pahoja? Ei ikinä.
Violeteista perunoista tehtiin ristikkosipsejä vähän erilaisella terällä. Se oli haastavampaa ja vaikka kuinka varovainen siinä yritti olla niin tottakai mun piti sillä ees yks haava tehä käteen.
Pomo ois antanu mun lopettaa työt siltä istumalta mut pikkuhaava sinne tänne ei tunnu missää kunhan se ei tuu pyörtymissormeen. Vitsaili sit vielä sanoe et mä sanoin ettei lihaa perunoiden kanssa.
Terä oli sellanen ns. aallokkomainen niin haavasta tuli ehkä vähän syvä mut ei se pahalta näytä.
Illalla käytiin vielä sovittelemassa vähän vaatteita.