Day 18 AND 19 AND 20

15.11.2016

= SuNDaY =

Hengailupäivä rannalla. Aamupäivästä oli ihan lämmin ilman takkiakin ku paisto arska. Aavan kanssa vähän laskettiin liukumäkeä ja etittiin hienoja simpukankuoria. Muutama heppakin oli aitauksessa rantahietikolla juoksentelemassa. 

Isänpäivän kunniaks iskä sai päättää ravintolan ja päivällä löydetty American Graffiti sai meidät syömävieraikseen.

Ruoka oli hyvää ja todella täyttävää!


= MoNDaY =

Maanjäristys taas herätti mut ja Saanan yöllä kolmen hoodeilla. Iskä ja Sini olis halunnu tuntea sen, mut se oli sen verran pieni et ne ei heränny siihen.

Vaikka noihin järistyksiin oli tavallaan jo tottunu, niin tää taas jotenki tuntu eriltä, koska niitä ei oo hetkeen ollu.

Eilen kuitenkin käytiin kahvilla ja vähän kierreltiin rantaa ja lähimarkettia ja illalla lähettiin metsästämään ruokamestaa. Löydettiin jonkinlainen pihvimesta (iskän mieleen) mut muut syötiin pastaa tai ciabattoja.

Sit hyvästeltiin porukoitten kanssa ja lähettiin nukkumaan.

= TueSDaY =

Tää päivä ei lähteny oikein kivasti käyntiin. Aamupala tökki ihan sikana ja mulla oli jotenki tosi oksettava olo ja kerrankin ois uni maittanu oikein kunnolla.

Sit kun päästiin lähtemään töihin niin mä en saa millään mun pyörän lukkoa auki. Respastakaan apuun pyydetty mies ei saanu sitä auki ja lähettiin kävelemään semmosta noin 5 kilsan työmatkaa ja kello oli lähemmäs yheksän.

Viestiäkin pomolle laitettiin mut se ei vastannu mitään. Koitettiin soittaa mut puhelimessa vaan pälättää joku nainen jotain italiaks ja tajusin sanan euro. En sitte tiiä mitä höpäji mut aina tuli sama teksti ku koitti soittaa.

Päästiin sit töihin joskus vähän ennen 10 ja mentiin keittiölle selittämään miks ollaan myöhässä. Ne vaan katto meitä hölmön näkösenä ja sano perfect. Niiku ahaa okei. Pomoa ei näkyny viel sillon.

Vaihettiin vaatteet ja pomo oli saapunu paikalle. Selitin sillekkin et sori ollaan myöhässä kun lukko meni rikki ja jouduttiin kävelemään, mut se katto meitä yhtä hölmön näkösenä ja sit sano et joku voi heittää teidät sit takas ku työt loppuu.

Työpäivä sisälti simpukoita, pastaa, leipätikkuja, perunan kuorintaa ja tomaatin kuutioimista.

Noh lähettiin töistä ja aateltiin et taidetaankin saada kävellä. Sit Sandro (pomo) huutaa sillee perää et hei sori mä unohdin kysyy joltai et saatteeks kyydin mun kysyittekö te. Sanoin et mekin unohdettiin mut voidaan kävellä. Sit se katto taas todella hölmistyneenä ja sano et kyl joku voi teidät heittää. Sanottiin sit et ei tartte, me kävellään ja sit se oli vaa sillee et varmastikko. OLtiin vaan joo ja lähettiin.

Pihallehhan melkeen jääty mut ei enää kehdattu kääntyy takasin ja mennä kysymään et hei onks joku sittekki vielä töis ja vois heittää meidät.

En tiiä mikä sit tossa kävely sanassa sai kaikki niin hämilleen, mut jos ens kerral sit mentäis autokyydil.

En tiiä mistä tää mun yhtäkkinen oksennusfiilis johtuu, mut sitä on jatkunu koko päivän eikä meinaa helpottaa. Mut huomenna päivä uus!

CIAO!!