Day 12 AND 13

08.11.2016

- monDAY -

Eilisestä ei oo hirveesti kerrottavaa. Töissä oli melko hiljanen päivä, mutta tehtiin muunmuassa leipätikkuja, kuorittiin artisokan varsia, heiteltiin pinaattia lillumaan kylmään veteen ja kuorittiin porkkanoita ja perunoita.

Töitten jälkeen käytiin kaupassa ostamassa vettä ja loppuilta chillailtiin vaan hotellilla kun oltiin niin poikki sunnuntain ja lauantain kävelystä.


- tuesDAY -

Työpäivä oli todella hiljanen kun odotettu suuri kalakuorma ei saapunukkaan. Päästiin kuitenkin aamusta repimään pikkukalaloilta päät ja suolet pois. Meinasin oksentaa kun katoin sitä veriläjää missä lillu kuolleita kalanpäitä ja kaikki vaan tuijotti mua silleen 'SAVE ME PLEASE!' Okei, kyl mä siitä selvisin kunnialla.

Päästiin myös tekemään crackereitä ja irrottamaan simpukoilta 'hiukset' pois. Meidät lähetettiin kotiin joskus vähän yli kaks, koska ei kellään ollu mitään tekemistä niin turhaa me sielläkään oltais hilluttu.

Viiden aikohin lähettiin metsästämään jotain kivaa kahvilaa. Käytiiin kattomassa varmaan kymmenen eri kahvilan tarjonnat mut oltiin hyvin vaativia asiakkaita ja löydettiin lopulta joku kivan näkönen mesta.

Siellä tulikin sit sählättyä huolella, kun ei oikein kuultu mitä se myyjätyyppi aluks sano. Pääteltiin loppujen lopuks et se kysy puhutaanko enkkua, mut luultiin et se sano et en puhu englantia ja sit vaan oltiin silleen okay ja kateltiin ympärillemme tarjontaa. Se tais vähän hämmentyä ja niin mekin. xD Nooh sit siinä oli semmonen kiva vitriini missä oli kaiken näkösiä herkkuja. Mietittiin hetki et onko ne syötäväks vai koristeita. Sit kelattiin et sen saa kyllä auki. Avattiin se ja yritettiin ottaa moussekippoja irti niitten lautasista. Ne ei lähteny.

Siinä vaiheessa tuli mieleen et hetkonen ehkä nää olikin vaan koristeita. Lopulta se tarjoilijadude tuli antamaan ne meille. Sit se vaan laskutti meitä eikä enää kehdattu sanoa et oltais haluttu myös juotavaa. Mentiin pihalle syömään ja räkättämään tapahtuneelle.

Ihan jees makusia oli. Ehkä vielä palataan sinne joskus.

Kierreltiin viel vähän kaupungilla ja löydettiin uusia kauppoja. Mentiin kauppaan mistä löysin noi unelmakenkulit. Se oli kyl mielenkiintonen kokemus.

Saatiin selville et rekissä olevia vaatteita saa vaan hiplata ja ne mitkä on kauniissa pinoissa, on tarkotettu vaan ostettavaks. Ihan kätevää sinänsä. Nooh myyjät vaikutti juttelevan kaupassa vaan kavereilleen. Mä kattelin kenkiä ja yritin vihjata myyjille et tulkaa kysymään multa et tarviinko apua. Turhaan. Kävelin sit ympäri kauppaa kenkä kädessä ja kysyin et voiko näitä koittaa. 

Lopulta sit sain ne jalkaan asti ja päätin, et vaikka palvelun takia olis tehny mieli boikotoida kaupalle olla ostamatta mitään, niin aattelin et nää on vaan pakko ostaa.

Arrivederci